Poliisiammattikorkeakoulun tehdessä Poliisi (AMK) -koulutuksen ehdolliset opiskelijavalinnat tai kutsuessa hakijoita toiseen vaiheeseen, saamme viestejä hakijoilta, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet jatkoon hakuprosessissa. Yleisimpiä kysymyksiä on, että kannattaako hakea uudelleen, jos ei päässyt poliisikouluun tai valintakokeen toiseen vaiheeseen. Autamme mielellään hakijoita tämän tyyppisissä ongelmissa ja tuomme omia näkökulmia, joita hakija voi halutessaan hyödyntää.

Minuun otti hiljattain yhteyttä hakija, joka on hakenut Polamkiin jo useamman kerran. Hän pohti sitä, onko mielestäni olemassa jokin raja esimerkiksi hakukertojen määrän suhteen, jonka jälkeen olisi parempi unohtaa Polamkiin hakeminen ja haaveet poliisin ammatista. Kävimme keskustelua aiheesta, ja sen innoittamana syntyi myös tämä blogiartikkeli.

Jos hakija ei ole päässyt jatkoon valintakokeen 1. tai 2. vaiheesta, hän saa tietoonsa pisteet, jotka on kerännyt siihen mennessä. Alun pettymyksen jälkeen suosittelen analysoimaan pisteet huolellisesti, koska siellä on avain siihen, kannattaako hakea uudelleen ja mihin asioihin pitäisi keskittyä seuraavalla hakukerralla. Analyysiä tehdessä on hyvä kiinnittää huomiota etenkin soveltuvuuden arvioinnista saatuihin pisteisiin. Kirjallisen kokeen ja fyysisen testin pisteet ovat toki tärkeitä, mutta soveltuvuuden arvioinnin pisteet antavat selkeitä signaaleja siitä, mitä pitäisi miettiä ennen seuraavaa hakukertaa.

Montako hakukertaa on liikaa?

Hakukertojen määrällä ei itsessään ole merkitystä. Polamkissa opiskelee ja poliisissa työskentelee valtavasti loistotyyppejä, joilla on useampi hakukerta takana ennen Poliisikoulun ovien avautumista. Hakiessani Polamkiin vuonna 2012 samassa soluasunnossa yöpyi ennen valintakoepäivää mies, joka haki silloin neljättä kertaa eikä päässyt kouluun. Hän tuli kuitenkin valituksi seuraavalle kurssille, eli viidennellä kerralla vasta tärppäsi. Mies päätyi kanssani samalle poliisilaitokselle töihin myöhemmin, ja parempaa poliisia saa hakea.

Hakukertojen määrää tärkeämpi analyysin aihe on kokonaispisteiden määrä ja se, mistä ne muodostuu. Alla avataan tarkemmin muutamaa näkökulmaa, kuinka pistemäärään voi suhtautua.

Soveltuvuuden arvioinnin pistemäärä kertoo paljon

Poliisi (AMK) -koulutuksen valintakokeen soveltuvuuden arvioinnista voi saada yhteensä 50 pistettä, josta 30 pistettä psykologisesta osiosta, 15 pistettä haastattelusta ja 5 pistettä yksilö-/ryhmätehtävästä. Poliisiammattikorkeakoulu on linjannut, että ”Jos et saa psykologisesta osiosta vähintään 15 pistettä, koetuloksesi hylätään. Hylkäävään arvioon päädytään myös, jos saat haastattelusta nolla pistettä.” Pisteraja lisättiin valintaperusteisiin muutama vuosi sitten ja hyvä niin. Valintaperusteiden muutoksen syy on voinut olla esimerkiksi vaara siitä, että kouluun tulisi valituksi henkilöitä, jotka saisivat lähes täydet pisteet kirjallisesta kokeesta ja fyysisestä testistä, jolloin kouluun pääsyyn riittäisi alle puolet psykologisen osion maksimipisteistä. Psykologisen osion arviointi on jaettu useampaan osa-alueeseen, ja jos yhdenkin osa-alueen pistemäärä on 0 pistettä, hakija hylätään.

Valintakokeen 1. vaiheessa soveltuvuuden arviointiin kuuluu vain psykologisista testeistä, ja niistä pisteitä voi kerätä 1. vaiheessa maksimissaan 20. Jos ensimmäisellä hakukerralla 1. vaiheen psykologisista testeistä tulee alhainen pistemäärä, ei se automaattisesti tarkoita unelman murskaamista. Moni meihin yhteyttä ottanut on itsekin tajunnut valintakoepäivän jälkeen, että nyt meni metsään ja pahasti. Tämä voi johtua valmistautumisen puutteesta, yliyrittämisestä, jännityksestä, väsymyksestä, väärinymmärryksestä tai jostain muusta inhimillisestä virheestä. Tilanne muuttuu, jos ensimmäisen vaiheen psykologisessa testauksessa pisteet ovat useammalla hakukerralla säännöllisesti esimerkiksi viiden pisteen tienoilla. Silloin kannattaa ottaa asia vakavasti, ja esittää itselleen kysymys, että mistä tämä johtuu. Jos ei voi omasta mielestään tehdä mitään toisin ja on ollut testauksessa raivorehellinen, kannattaa ainakin harkita toistaiseksi hakemisen siirtämistä.

Valintakokeen 2. vaiheessa on jaossa 30 pistettä soveltuvuuden arvioinnista: 10 pistettä lopuista psykologisista testeistä, 15 pistettä haastattelusta ja 5 pistettä yksilö- ja ryhmätehtävästä. Jos olet tänne asti päässyt, sinulla on varmasti sellaisia ominaisuuksia, joita Polamk haluaa tulevilla poliisiopiskelijoilla olevan. Jos et toisen vaiheen jälkeen tule valituksi koulutukseen, soveltuvuuden arvioinnista saadut pisteet tulee analysoida tarkkaan. Soveltuvuuden arvioinnissa epäonnistumisen mahdollisuus on toiseen vaiheeseen päässeillä huomattavasti suurempi, koska soveltuvuutta mitataan psykologisen testauksen lisäksi haastattelulla ja yksilö- ja ryhmätehtävällä. Esimerkiksi haastattelu saattaa mennä täysin pieleen sen takia, ettet ole valmistautunut tai annat sinun ja haastateltavan henkilökemioiden vaikuttaa siihen, kuinka suoriudut. Mikäli useammalla hakukerralla pääset valintakokeen toiseen vaiheeseen, ja psykologisen osion kokonaispisteet jäävät kauas 15 pisteen minimipisterajasta, suosittelemme ainakin miettimään sitä, onko mielekästä jatkaa hakemista. Haluan kuitenkin korostaa, että jokaisen tilanne on yksilöllinen, ja täysin yleispäteviä vastauksia siihen, milloin pitäisi jättää leikki kesken, ei ole.

Soveltuvuudesta hyvät pisteet, mutta kirjallinen koe tai fyysinen testi aiheuttaa päänvaivaa?

Onnittelut, jos olet tässä tilanteessa, sillä kaikki on tiukasti omissa käsissä! Kirjallisen kokeen tai fyysisen testin pisteitä on helppo lähteä systemaattisesti parantamaan. Isojakin harppauksia on mahdollista ottaa, jos motivaatio ja työkalut on kunnossa. Kärjistetysti sanottuna juoksemaan oppii juoksemalla, kirjoittamaan kirjoittamalla ja leuanvetojen maksimitoistomäärä kehittyy leukoja vetämällä, jos tietää, mitä tekee.

Mikäli omat keinot eivät enää riitä kirjallisen kokeen tai fyysisen testin pisteiden korottamiseen, me voimme auttaa sinua. Yli puolet kaikista valmennuksiimme osallistuneista tulee valituksi valintakokeen toiseen vaiheeseen, kun kaikista hakijoista sinne pääsee vain noin neljännes. Valmennuskurssillemme osallistuminen kaksinkertaistaa mahdollisuuden päästä jatkoon valintakokeen 1. vaiheesta.

Jos haluat lisätietoa saamistasi pisteistä ja niiden perusteista, voit kysyä näitä tietoja Polamkin valintayksiköstä (valinnat.polamk(at)poliisi.fi). He vastaavat hakijoiden kysymyksiin ja avaavat tarkemmin perusteita pisteytykselle.

Palataan vielä henkilöön, joka inspiroi kirjoittamaan tämän artikkelin: Kannustin häntä jatkamaan, jos motivaatiota riittää. Soveltuvuuden arvioinnin pisteet olivat hyvällä mallilla, joten kaikki on hänen kohdallaan mahdollista.

Laita viestiä, jos jokin asia omassa hakuprosessissa mietityttää tai esimerkiksi haluaisit keskustella siitä, pitäisikö jatkaa hakemista. Tavoitat meidät helpoiten sähköpostilla info (at) poliisivalmennus.fi.

Poliisin ammattiin hakeudutaan harvemmin palkan takia, mutta on kuitenkin hyvä tietää, millaista korvausta tehdystä työstä maksetaan. Käsittelemme tässä pääosin miehistötasolla työskentelevän (vanhempi konstaapeli ja vanhempi rikoskonstaapeli) poliisin kuukausiansiota ja sitä, mistä se muodostuu. Poliisin palkkausjärjestelmä ei ole aivan yksinkertainen, koska se koostuu erilaisista peruspalkan päälle tulevista osista ja lisistä. Lyhyiden esimerkkien avulla autamme hahmottamaan, mitä vastavalmistunut konstaapeli kentällä tai tutkinnassa ansaitsee sekä avaamme poliisien palkkakehitystä.

Miehistötason poliisin kiinteä kuukausiansio muodostuu valtaosin peruspalkasta, suoritusosasta, kokemusosasta ja olosuhdeosasta. Peruspalkalla tarkoitetaan vaativuustason mukaista pohjapalkkaa, joka toimii runkona, kun erilaisia palkan osia lasketaan sen päälle. Suoritusosaa maksetaan minimissään 10% peruspalkasta ja suoritusosan suuruus nousee yleensä kokemuksen ja ammattitaidon kehittymisen myötä. Suoritusosa voi työuran aikana nousta jopa yli 40 prosenttiin peruspalkasta, jolloin vaikutus ansioihin on jo merkittävä. Kokemusosan suuruus riippuu yksittäisen poliisin työkokemuksesta ja sitä aletaan maksaa, kun soveltuvaa työkokemusta on kertynyt 8 vuotta, jolloin kokemusosaa maksetaan 4% peruspalkasta. Lisäksi rasittavuudeltaan poikkeavissa olosuhteissa työskenteleville maksetaan olosuhdeosaa, jonka suuruus on 2 % vaativuustason mukaisesta peruspalkasta. Olosuhdeosaa saavat suurimmaksi osaksi kentällä työskentelevät (valvonta- ja hälytystehtävät, kenttävalvonta jne.), mutta myös joissakin tutkintatehtävissä työskentelevät ovat oikeutettuja olosuhdeosaan (esim. osa vaativassa väkivaltarikostutkinnassa tai talousrikostutkinnassa työskentelevistä).

Peruspalkan ja palkan osien lisäksi kuukausiansioon lisätään mahdolliset ilta-, yö- ja viikonloppulisät. Kolmivuorotyötä tekevällä kenttäpoliisilla edellä mainitut lisät näyttelevät suurempaa osaa, kuin päivätyötä tekevällä rikostutkijalla. Lisien osuus on joka tapauksessa merkittävä myös usealla rikostutkijalla. Lisien osuus palkasta on keskimäärin noin 500€, jos kaikki miehistötehtävät otetaan huomioon. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työskenteleville maksetaan lisäksi pääkaupunkiseutulisää, jonka osuus on esimerkiksi Helsingissä hieman yli 200€. Lisäksi on olemassa lukuisia yksittäisiä palkan päälle maksettavia erityisluontoisia lisiä, kuten esimerkiksi pukuraha (käytössä mm. talousrikostutkinnassa), kielilisä, koiranhoitolisä (koiranohjaajilla) ja monta muuta, joita emme tässä artikkelissa käsittele.

Vastavalmistuneen poliisin kuukausiansio

Kenttäpoliisina työskentelee pääosin vanhempia konstaapeleita. Poliisiammattikorkeakoulu kertoo sivuillaan, että ”Suomessa vanhemman konstaapelin peruspalkka on 2380–2870 euroa kuukaudessa”. Saman voi todeta myös poliisin peruspalkkataulukosta. Vanhempi konstaapeli eli pääasiassa valvonta- ja hälytystehtävissä toimiva ”kenttäpoliisi” on vähintään vaativuustasolla 04.02, jossa peruspalkka on reilu 2300€/kk. Toimenkuvasta riippuen myös vastavalmistunut voi saada valvonta- ja hälytystehtävissä korkeamman vaativuustason peruspalkkaa, jolloin peruspalkka voi nousta tuosta joillakin sadoilla euroilla. Peruspalkan lisäksi vaativuustasolla 04.02 päälle tulee siis suoritusosa, joka on vastavalmistuneella vähintään 200€/kk. Kokemusosaa vastavalmistunut ei usein saa (paitsi jos on soveltuvaa työkokemusta, joka otetaan huomioon kokemusta määriteltäessä), joten emme laske sen osuutta. Olosuhdeosaa saa taas yleensä aina valvonta- ja hälytystehtävissä, joten vaativuustasolla 04.02 sen osuus on noin 50€/kk. Kolmivuorotyötä tekevän kenttäpoliisin palkasta iso osa tulee ilta-, yö- ja viikonloppulisistä, jotka nostavat kuukausiansiota useilla sadoilla euroilla. Kuukausiansio ennen veroja pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevällä vastavalmistuneella kolmivuorotyötä tekevällä vanhemmalla konstaapelilla voi olla noin 3100-3300€/kk.

Tutkintatehtävissä työskentelevistä miehistötason rikostutkijoista valtaosa on vanhempia rikoskonstaapeleita. Vaativuustaso vanhemmalla rikoskonstaapelilla on vähintään 08.02, jossa peruspalkka on vajaa 2500€/kk. Iso osa tutkintatehtävistä kuitenkin ovat vaativuustasoltaan korkeammalla (08.03-08.05), joten peruspalkka on useimmiten 2600-2800€/kk. Suoritusosa nostaa vastavalmistuneella ja edellä mainituilla vaativuustasoilla palkkaa yleensä noin 240-280€/kk. Kokemusosa on tapauskohtainen ja useimmissa tutkintatehtävissä ei saa olosuhdeosaa, joten niitä ei oteta tässä huomioon. Rikostutkinnassa tehdään myös käytännössä aina myös viikonloppuvuoroja, joten niistä ja mahdollisista ilta- ja yövuoroista kertyy rikospoliiseille myös lisiä. Tässä laskelmassa otetaan lisien osuudeksi 200€/kk, jonka saavuttamiseen ei tarvita yövuoroja. Bruttokuukausiansio pääosin päivätyötä tekevällä vastavalmistuneella vanhemmalla rikoskonstaapelilla voi pääkaupunkiseudun ulkopuolella olla noin 3000-3200€/kk.

Palkkakehitys

Konstaapelien palkkoja, etenkin suoritusosaa, tarkistetaan säännöllisesti yleensä kehityskeskustelujen yhteydessä. Jos työnkuva pysyy samana, suoritusosan korotus on yleisin syy ansioiden kasvuun. Vaikka suoritusosan alkuperäinen tarkoitus on palkita parantuneesta henkilökohtaisesta työsuorituksesta, sitä käytetään joissakin yksiköissä kokemusosan tavoin eli korotus linkitetään virkavuosiin. Myös työn vaativuustasoa voidaan muuttaa, jos rekrytoinnin jälkeen työnkuva on muuttunut. Yleisesti voidaan sanoa, että bruttopalkka yleensä nousee sadoilla euroilla muutaman vuoden aikajänteellä, vaikka työnkuva pysyisi samana.

Virkaiän noustessa yli 8 vuoteen kuvaan astuu myös kokemusosa, joka tuo oman mausteensa palkkakehitykseen. Yli kymmenen vuotta poliisina olleen bruttopalkka on hyvinkin voinut nousta vuosien saatossa kymmenillä prosenteilla toki työnkuvasta, yksiköstä ja henkilökohtaisesta suorituksesta riippuen.

Yhteenveto

Artikkelin esimerkit ovat suuntaa antavia, ja eivät päde kaikkiin tapauksiin, mutta niistä saa hyvän käsityksen miehistötason poliisin ansioiden suuruusluokasta. Kuitenkin, jos teet vastavalmistuneena vaativaa talousrikostutkintaa pääkaupunkiseudulla, ansiot nousevat kuukausitasolla reilusti yli 3000 euron. Joka tapauksessa, on suhteellisen helppo laskea kuukausiansio esimerkiksi www.valtiolle.fi -osoitteen poliisihallinnon työnpaikkailmoituksiin, kun tietää, miten palkka muodostuu.

Jos olet kiinnostunut kenttäpoliisin tai rikostutkijan ammatista ja haluaisit tietää niistä lisää, löydät aihetta käsittelevät blogitekstimme TÄSTÄ.

Poliisiammattikorkeakouluun haetaan monenlaisilla taustoilla. Osa hakijoista on juuri toisen asteen opintonsa päättäneitä, osa taas alanvaihtajia. Voiko poliisin ammattia suunnittelevalle suositella jotain tiettyä koulutus- ja urapolkua, joka helpottaisi opiskelupaikan saantia tai josta olisi hyötyä poliisin työssä?

Polamkin hakuvaatimuksissa kerrotaan, että hakukelpoisuuden saa riittävällä koulutustaustalla. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään toisen asteen tutkintoa (lukion oppimäärä tai ylioppilas, ammattitutkinto, ammatillinen perustutkinto tai erikoisammattitutkinto). Myös ulkomainen korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto riittää. Lisäksi ennen AMK-tutkintouudistusta suoritettu Poliisin perustutkinto tai Poliisin miehistötutkinto antaa hakukelpoisuuden.

Vielä perusopetuksessa tai toisen asteen tutkintoa opiskelevan Polamkiin hakua suunnittelevan ei kannata vaivata liikaa päätään sillä, mikä olisi paras tutkintopohja poliisikoulutukseen. Toki joistain toisen asteen opinnoista saattaa olla hyötyä, mutta ne eivät anna ratkaisevaa etua.

Moni hakijoista on suorittanut turvallisuusalan tutkinnon ja yksityiseltä turva-alalta poliisikoulutukseen siirtyminen onkin yksi yleisimpiä reittejä. Yksityisen turva-alan työtehtävissä on joitain samoja elementtejä ja niissä vaaditaan osittain samantyyppisiä fyysisiä tai psyykkisiä ominaisuuksia, kuin poliisin kenttätehtävissä. Toisaalta taas yksityinen turvallisuusala ei kuitenkaan muistuta poliisin työtä isossa kuvassa eikä vartijana tai järjestyksenvalvojana työskennellyt erotu mitenkään erityisesti opiskelijamassasta.

Lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto on toinen hyvin yleinen pohjakoulutus hakijoilla. Lukion yleissivistävä luonne antaa hyvän pohjan Polamkiin hakevalle. Tulevalle virkamiehelle voi olla hyötyä siitä, että tietää laaja-alaisesti erilaisia asioita, haittaa siitä ei ainakaan ole! Lisäksi lukion käyneet selviävät usein paremmin valintakokeen kirjallisesta kokeesta, koska suomen kielen harjoitusta ja erilaisia kirjoitustehtäviä myös muissa oppiaineissa on enemmän, kuin ammattitutkintokoulutuksessa.

Jos olet hakemassa, opiskelet tai olet suorittanut jonkin muun kuin yllä mainitun hakukelpoisuuden antavan tutkinnon, ei hätää! Opiskele sitä, mikä kiinnostaa juuri sinua. Varmuudella voidaan sanoa, että oli aiempi tutkinto miltä alalta tahansa, ei se estä menestymistä valintakokeessa tai poliisin työssä. Iso osa opiskelu- ja työkavereistani on taustaltaan muita, kuin ylioppilaita, vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Oli putkimiestä, opettajaa, maisteria, yrittäjää, insinööriä, urheilijaa jne. Itse kävin lukion ja olin työelämässä muutaman vuoden ennen poliisiuraa.

Yksinkertaistettuna siis, ”oikeaa” tai ”parasta” pohjakoulutusta ennen Polamkia ei ole.

Alanvaihtaja on hyvässä asemassa

Kipinä poliisin ammatista saattaa syttyä vasta myöhemmällä iällä tai haave on jostain syystä nuorempana haudattu, jolloin on ehditty jo korkeakouluun tai työelämään ennen hakupäätöstä Polamkiin. Työ-, koulutus- ja elämänkokemuksesta on vain hyötyä sekä hakuvaiheessa, että poliisin työssä. Valintakokeen soveltuvuuden arvioinnissa itsetuntemus ja elämänkokemus on tärkeässä roolissa ja yleensä ”ajokilometrit” ja maailman näkeminen antaa näihin molempiin eväitä.

Vuoden 2021 Polamkin opiskelijabarometrin mukaan yli 22% opiskelijoista on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ja määrä on ollut kasvussa viime vuodet. Lisäksi noin viidennes hakijoista on yli 31-vuotiaita. Tässä voittaa sekä poliisiorganisaatio että opiskelija etenkin, jos tutkinto tai töissä hankittu osaaminen avaa uusia ovia ja tuo lisäarvoa poliisiorganisaatioon. Aiemman työkokemuksen tai korkeakoulututkinnon antamaa kokemusta voi parhaimmillaan päästä hyödyntämään piankin valmistumisen jälkeen. Tästä lisää mm. Kaikkien poliisi -podcastissa, jonka neljännessä jaksossa komisario, rikosylikonstaapeli ja etsivä kertovat kokemuksestaan alanvaihtajana.

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Polamkin hakuvaatimuksiin ei ole määritelty ikärajaa. Ei ole poissuljettua, että mittarissa on neljäkymmentä, kun koulun ovet aukeaa. Toki hakijoista ja sisään päässeistä valtaosa on alle 30-vuotiaita. Ikähaitari on kuitenkin suurempi, kuin monessa muussa koulutuksessa. Siinä missä nelikymppiset saattavat antaa hieman tasoitusta nuoremmille fyysisessä testissä, taivalletut kilometrit näkyvät muilla osa-alueilla lähes poikkeuksetta vain positiivisesti sekä hakuvaiheessa että poliisin työssä.

Älä siis vaivaa liikaa päätäsi sillä, oletko tehnyt elämässäsi juuri oikeita valintoja ja oletko koulutus- ja työtaustasi perusteella sopiva poliisiksi. Voit myöhemmin urallasi yllättyä, että pystyitkin hyödyntämään aikaisempaa kokemustasi juuri poliisissa!

Polamk julkaisi uuden painoksen ”Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki” valintakoekirjasta tammikuussa 2024. Edellisen painoksen tapaan materiaali sisältää 16 suomenkielisen artikkelin lisäksi englannin- ja ruotsinkieliset artikkelit. Sekä ruotsinkielinen että englanninkielinen artikkeli voidaan sisällyttää Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeen kirjallisen kokeen tehtävänantoon. Moni hakija yllättyi tästä ja osa jopa miettii, että hakeeko ollenkaan kouluun, kun kielitaito on päässyt ruostumaan. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, koska löytyy useampi keino selättää vieraskielisen artikkelin tuoma peikko.

Englanninkielisen artikkelin ”International perspectives on evidence-based police education” on kirjoittanut neurotieteilijä Paula M. Di Nota ja artikkelin kantava teema on neurologinen näkökulma poliisikoulutukseen, etenkin stressinhallintaan. Teksti on hyvin englantia osaavalle (eli isolle osalle suomalaisista) kohtuullisen ymmärrettävää, joskin siinä käytetään jonkin verran ammattisanastoa. Niistä selviää kuitenkin helposti Google Kääntäjän tai sanakirjan avulla. Jos englannin kielen taito on heikompi, voi olla haastavaa löytää tekstin ”punaista lankaa”. Artikkelia kannattaa kuitenkin ajatuksen kanssa lähteä lukemaan muistiinpanoja tehden. Kaikkea ei tarvikaan osata ulkoa. Riittää kun pääset kärryille siitä, mistä artikkelissa puhutaan. Poliisikoulun pääsykokeen kirjallisessa osiossa ei vaadita artikkelien ulkolukua.

Ruotsinkielinen artikkeli ”För rättvisan” on Polamkin opettaja Jonna Öblomin käsialaa. Artikkelissa käsitellään etiikkaa ja moraalia sekä yksittäisen poliisin että poliisiorganisaation näkökulmasta. Tämä teksti tuottaa todennäköisesti enemmän haasteita hakijoille kuin Di Notan artikkeli, koska harvalla ruotsin kielen taito on samalla tasolla kuin englannin osaaminen. Öblomin artikkeli on toki kohtuullisen helposti sisäistettävissä, jos kielitaito on hyvä. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, ettei tämä ole ehkä kaikista helpoin aihe viimeksi lukiossa tai ammattikoulussa ruotsia lukeneelle. Sanastonkin kanssa saattaa joutua tarttumaan useamman kerran sanakirjaan.

Kuinka todennäköistä on, että poliisikoulun valintakokeessa kysytään vieraskielisestä artikkelista?

Tätä kysymystä voidaan yrittää lähestyä todennäköisyyksien kautta. Ruotsinkielinen artikkeli voi tulla kokeeseen puhtaasti matemaattisesti laskettuna 11% todennäköisyydellä. Sama juttu englanninkielisen artikkelin kanssa. On kuitenkin varmaa, ettei Poliisiammattikorkeakoulun valintakoeyksikössä heitetä noppaa kirjallisen kokeen tehtävänannossa kysyttyjä artikkeleita valitessa. Valintakokeeseen tulevat kaksi artikkelia mietitään huolella, koska niistä täytyisi löytyä jotain yhtymäkohtia ja niitä pitäisi kyetä jollain tavalla vertailemaan. On siis mahdotonta sanoa, tarvitaanko seuraavan parin vuoden aikana (jonka nykyinen valintakoekirja on voimassa) Di Notan tai Öblomin artikkelien osaamista.

Mitä tehdä, jos oma kielitaito ei ole riittävä?

Meille on tullut useita viestejä hakijoilta, jotka ovat huolissaan siitä, että jompi kumpi vieraskielinen artikkeli tulee valintakokeeseen. On ymmärrettävää, että kun pari vuotta sitten uusi valintakoekirja sisälsikin vieraskielisiä artikkeleita, se oli monelle hakijalle ämpärillinen kylmää vettä niskaan. Harva osasi odottaa tätä muutosta. Osa tosiaan jopa miettii poliisiunelman kuoppaamista, koska ei usko selviytyvänsä jommasta kummasta vieraskielisestä artikkelista. Mitä tilanteessa voi tehdä? Pitäisikö mennä iltalukioon tai kielikurssille? Ei siitä varmasti haittaakaan olisi, mutta asian voi hoitaa kevyemminkin.

Kannustamme käyttämään hieman aikaa artikkelin kääntämiseen, lukemiseen ja pääkohtien keräämiseen. Jos päätät, että löydät artikkelin punaisen langan, se varmasti löytyy, oli kielitaitosi millainen tahansa. Apuvälineiden käyttöähän ei ole missään kielletty, joten sanakirjat, tekoälykääntäjät ja muut vastaavat työkalut kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Esimerkiksi ilmainen DeepL-tekoälykääntäjä kääntää Google Kääntäjääkin huomattavasti sujuvammin monimutkaisiakin virkkeitä englannista ja ruotsista suomeen, ja voit tarvittaessa käännättää sillä vaikka koko artikkelin. Kuten Polamkin nettisivujen Usein kysytyt kysymykset -osiossa kerrotaan, valintakokeessa ei mitata englannin tai ruotsin osaamista. Riittää, että osaat suomen kielellä kirjailla esseeseen, mistä artikkelissa puhuttiin. Yhden tai kahden vieraskielisen artikkelin pääkohtien opettelu vie vain murto-osan siitä ajasta, jota joudut käyttämään, jos yrität nostaa kielitaitosi sille tasolle, että selviytyisit artikkeleista ilman sanakirjaa.

Tiimistämme löytyy suomen kielen huippuosaajien lisäksi sekä ruotsin- että englanninkielen taitajia, joten Di Notan ja Öblomin artikkelit eivät tuottaneet meille kohtuutonta päänvaivaa.

Äidinkielen opettajamme tekivät vuoden alussa hartiavoimin töitä uusien artikkeleiden kimpussa ja tuttuun tapaan niistäkin löytyy diaesitykset ja videoluennot valmennuksistamme. Tiimistämme löytyy suomen kielen huippuosaajien lisäksi sekä ruotsin- että englanninkielen taitajia, joten Di Notan ja Öblomin artikkelit eivät tuottaneet meille kohtuutonta päänvaivaa. Tiedostimme, että näiden kahden artikkelin materiaalit nousevat suureen arvoon, koska moni hakijoista haluaa varmistua tiivistelmiemme avulla siitä, että on ymmärtänyt artikkelin oikein. Aikaisemmilta kursseilta on tullut palautteita, että osa kurssilaisista on opetelleet artikkelien sisältöjä yksinomaan meidän materiaalien pohjalta ja saavuttaneet niiden avulla huippupisteitä valintakokeessa. Ääriesimerkkinä tästä, eräs kurssillamme ollut ei lukenut valintakoekirjaa ollenkaan, vaan opetteli artikkelit kuuntelemalla diaesityksiä. Hän sai valmennuksemme avulla kirjallisesta kokeesta 30/30 pistettä ja tuli valituksi poliisikoulutukseen. Tämä on hyvä muistutus siitä, ettei koko artikkelia tarvitse ulkoa osata. Pääkohdat riittää ja niitäkään ei tarvitse kovin montaa valintakokeessa muistaa.

Polamkin valintakokeessa ei mitata kielitaitoa, ja siellä suoritettavat kielten opinnot kyllä varmasti klaaraa läpi vaikkei Di Notan tai Öblomin artikkeli aukeaisikaan heti. Ei tarvitse siis heittää kirvestä kaivoon, vaikka osalle tulikin pieniä mutkia matkaan uuden valintakoekirjan kanssa. Voit joko opetella artikkelit itse, tai osallistua yli tuhannen Polamkiin hakeneen tavoin valmennuskurssillemme, joka tarjoaa juuri oikeat työkalut sekä vieraskielisten artikkelien sisäistämiseen, että koko kirjallisessa kokeessa menestymiseen.

Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) ei julkaise tietoja pisterajoista, joilla poliisikouluun on eri hakujaksoilla päässyt. Tiedossa on, että pisteraja muuttuu hieman suuntaan tai toiseen jokaisella hakujaksolla, koska hakijoita pyritään ottamaan sisään paremmuusjärjestyksessä kokonaispisteiden mukaan. Tiedossa on myös, että jokaiselle valintakokeen osiolle on määritelty tietyt minimivaatimukset, jotka täytyy vähintään täyttää.

Maksimipisteet valintakokeessa on 100 pistettä. Sadasta pisteestä 50 on mahdollista saada soveltuvuuden arvioinnista, 30 pistettä kirjallisesta kokeesta ja loput 20 pistettä fyysisestä testistä. Kuitenkin 100 pisteen saavuttaminen tai edes pääseminen lähelle sitä on utopiaa tai vaatii erittäin poikkeuksellisia ominaisuuksia. Polamk:ssakaan ei odoteta, että hakijat saavuttaisivat tällaisia tasoja valintakokeessa.

Vaikkei Polamk julkaisekaan tarkkoja pisterajoja, niistä löytyy jonkin verran tietoa julkisista lähteistä. Muun muassa eri keskustelupalstoilla on käyty keskustelua poliisikoulun pisterajoista. Näiden tietojen mukaan opiskelupaikan on viime hakujaksoissa saanut 65-70 pisteellä. Poliisiammattikorkeakoulun Instagram-tilillä pidettiin 16.8.2022 livelähetys, jossa Polamkin opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala vahvisti sisäänpääsyyn vaadittavien pisteiden liikkuvan tuolla välillä. Oletus on, mikäli trendi pysyy samana, että pisterajat tulevat seuraavissakin hakujaksoissa olemaan tätä luokkaa. Tätä päätelmää tukee myös se, että kaikkia aloituspaikkoja ei ole täytetty viime hakujaksoissa (tätä käsiteltiin aikaisemmassa artikkelissa) ja Polamk näyttää sen vuoksi asettaneen minimipisterajan noin 65 pisteeseen.

Koulutukseen hakevan kannattaa siis ottaa huomioon se, että kaikista osa-alueista ei tarvitse saada täysiä pisteitä. Jonkin osa-alueen heikompaa tulosta voi kompensoida onnistumalla toisaalla. Otetaan esimerkkitilanne, jossa pisteraja koulutukseen hakujaksolla on 65 pistettä. Jos hakija saisi esimerkiksi fyysisestä testistä 10/20 pistettä (tähän ei vaadita huippu-urheilijan ominaisuuksia, vaan jokaisella lähtötasosta riippumatta on mahdollisuus tähän) ja kirjallisesta kokeesta 20/30 pistettä (tämäkin on täysin realistinen vaikkei olisikaan ylioppilas tai korkeakoulututkinnon suorittanut), ei soveltuvuuden arvioinnista tarvita enää kuin hieman yli 2/3 jaossa olevista pisteistä (35/50). Tämän lisäksi täytyy myös saavuttaa yksittäisten tehtävien ja osioiden minimipisteet, mutta noilla pisteillä se lienee jo automaatio.

Pääsykokeeseen valmistautuessa on hyvä ottaa huomioon se, että pisterajoissa on yleensä vähintään muutaman pisteen heittoja suuntaan ja toiseen. Oma taitotaso kannattaa treenata sille tasolle, että valintakokeessa on varaa myös epäonnistua jossain, eikä se kaada mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi koulutukseen. Huolellinen valmistautuminen ja oman tason mittaaminen valmistautumisen aikana kasvattaa itsevarmuutta ja vähentää jännitystä valintakokeessa. Jos tiedät oman taitotasosi, voit myöt asettaa tavoitteet niiden mukaisesti. Käyttämällä esimerkiksi meidän valmennuskurssia apuna, tiedät valmistautuneesi hyvin ja voit seurata omaa kehitystäsi saamasi palautteen avulla.

Jos haluat tietää pisterajan valintakokeen toiseen vaiheeseen ja toiseen vaiheeseen valittujen hakijoiden määrän, lue tämä artikkelimme!

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2023 alkaneeseen Poliisi (AMK) -koulutukseen oli tarjolla 400 aloituspaikkaa. Poliisikouluun haki yhteensä 4638 miestä ja naista. Hakijoista alle puolet (1854) osallistui valintakokeeseen, ja tasan 300 hyväksyttiin koulutukseen. Toisin sanoen 100 opiskelupaikkaa jäi täyttämättä. Vaikka hakijoita oli 11,6 yhtä aloituspaikkaa kohden, ei joukosta löytynyt tarpeeksi valintakriteerejä täyttäviä hakijoita. Herää kysymys, että mistä tämä johtuu?

Helppo vastaus tähän on, että tuosta vajaan kahden tuhannen valintakokeisiin osallistuneen joukosta ei vain löydy henkilöitä, jotka soveltuisivat poliisin ammattiin.

Todellisuudessa vailla opiskelupaikkaa jääneiden joukkoon mahtuu lukemattomia henkilöitä, jotka olisivat erittäin hyviä poliiseja. Väitän, että jos opiskelupaikkoja jaettaisiin pelkän soveltuvuusarvioinnin perusteella, ilman opiskelupaikkaa jääneistä hakijoista löytyisi helposti nuo puuttuvat 100 ihmistä. Olemme tilanteessa, jossa valintakokeisiin osallistuu poliisiksi soveltuvia henkilöitä, mutta he eivät tule valituksi. Mikä erottaa valituksi tulleet ja vaille opiskelupaikkaa jäävät?

Vastaus on yksinkertainen; valmistautuminen. Valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Kahteen ensimmäiseen osioon voi valmistautua ja niissä voi kehittyä käytännössä rajattomasti. Soveltuvuusarviointiin valmistautumiselle ei tarvitse antaa niin paljoa painoarvoa, mutta sen olemassaoloa ei kannata kokonaan unohtaa valintakokeeseen valmistautuessa.

Väitin aiemmin, että mikäli opiskelijat valittaisiin vain soveltuvuuden perusteella, olisi Polamk:ssa helppo työ täyttää kaikki aloituspaikat ja poliisin ammattiin soveltuvia jäisi vielä ylikin odottelemaan seuraavia hakujaksoja. Koska soveltuvuuden lisäksi valintakokeessa mitataan myös kirjallisia perusvalmiuksia ja fyysistä suorituskykyä, täytyy muuten poliisiksi soveltuvan keskittyä erityisesti näiden ominaisuuksien kehittämiseen. Näihin asioihin keskittymällä ja määrätietoisesti treenaamalla on huomattavasti helpompaa saavuttaa koulupaikka, kuin yrittää vaikuttaa ratkaisevasti soveltuvuuden arvioinnista saataviin pisteisiin (arviointi saattaa mennä jopa paljon huonommin, jos esimerkiksi psykologisissa testeissä yrittää vastata niin kuin ”pitäisi”).

Sinä, joka olet hakemassa poliisikouluun ensimmäistä kertaa tai yrittämässä uudestaan, valmistaudu huolella! Harjoittele kirjalliseen kokeeseen ja treenaa fysiikkaasi määrätietoisesti ennen valintakoetta. Jos opiskelupaikka ei jää kiinni soveltuvuudestasi, älä anna sen jäädä mistään muustakaan. Se on sinusta itsestäsi kiinni.

Mikäli haluat tukea valmistautumiseen, tutustu valmennuskursseihimme.

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan, mistä soveltuvuuden arvioinnissa on kysymys.

Poliisikoulun valintakokeen soveltuvuuden arviointi jakautuu kolmeen osioon: psykologiseen osioon, haastatteluun ja yksilö- ja ryhmätehtävään. Osa psykologisen osion tehtävistä järjestetään valintakokeen 1. vaiheessa, loput psykologisen osion testit, haastattelu ja yksilö- ja ryhmätehtävä 2. vaiheessa. Karkeasti sanottuna siis suurin osa soveltuvuuden arvioinnista järjestetään vasta sitten, kun on karsittu joukosta ne hakijat jotka eivät ole treenanneet tarpeeksi laadukkaasti fyysiseen testiin ja kirjalliseen kokeeseen (nämä osiot on valintakokeen 1. vaiheessa).

Soveltuvuuden arviointi on valintakokeen osa-alueista painotukseltaan suurin pisteiden valossa. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko hakija poliisiainesta nimenomaan psyykkisiltä ominaisuuksiltaan. Jos fyysisessä testissä tai kirjallisessa kokeessa valmistautumisella on ratkaisevan suuri merkitys, soveltuvuuden arviointi on osa-alue, johon ennen valintakoetta tehtävä treenaaminen ei vaikuta kovinkaan suuresti.

Millaisia psyykkisiä ominaisuuksia poliisilta sitten vaaditaan? Lista ei olekaan ihan lyhyt. Soveltuvuuden arvioinnin psykologisessa osiossa mitataan muun muassa hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisuvalmiuksia, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia sekä poliisin työssä tarpeellista kykyä ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta (linkki Polamkin sivuille, jossa käsitellään soveltuvuuden arviointia). Listan pituus johtuu siitä, että poliisin työ on erittäin monimuotoista. Vaikka edellisellä tehtävällä on ollut lohduttamassa juuri läheisensä menettänyttä, voi hetken päästä olla keskellä naapuririitaa, jossa toisen naapurin koira haukkuu ilmoittajan mukaan liian kovaäänisesti. Siihenkin koiraan, tai ainakin mielensä pahoittaneeseen naapuriin, pitäisi pystyä suhtautumaan ammattimaisesti.

Soveltuvuuden arviointi on painotukseltaan valintakokeen keskeisin osa-alue, mutta kuten sanottua, siihen voi vaikuttaa suhteellisen vähän. Valmistautumista ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan, vaan tehdä se minkä voi. Heti alussa kannattaa kuitenkin mieltää, että soveltuvuuden arvioinnissa epäonnistumisen takaa yrittämällä esittää testitilanteissa olevansa jotain, mitä ei ole. Kuten Polamkin valintapsykologi on todennut, parhaiten pärjää olemalla rehellisesti oma itsensä.

Äkkivilkaisulla soveltuvuuden arvioinnin vaatimukset saattavat kuulostaa siltä, että poliisiksi valitaan vain supermiehiä ja -naisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Poliisiammattikorkeakoulu haluaa opinahjoonsa nimenomaan tavallisia ihmisiä. Ei tarvitse olla mitenkään erikoistapaus, itse asiassa väittäisin että poliisit sulautuvat ilman virkavaatteita todella hyvin muiden kaduntallaajien joukkoon.

PS. Valmennuskurssitarjonnastamme löytyy myös soveltuvuuden arvioinnin valmennus.

Olemme valmentaneet reilusti yli tuhatta Poliisiammattikorkeakouluun hakijaa viimeisen kuuden vuoden aikana ja meille on syntynyt selkeä käsitys siitä, kuinka kirjalliseen kokeeseen täytyy valmistautua. Poliisivalmennus tarjoaa kahta erilaista valmennuspakettia poliisikoulun kirjalliseen kokeeseen. Tässä blogitekstissä vertailemme niitä ja kerromme, kumpi niistä sopii juuri sinulle! Annamme myös vinkkejä, kuinka voit itsenäisesti kehittää osaamistasi.

Poliisikoulun kirjalliseen kokeeseen on monia eri tapoja valmistautua. Moni hakija luottaa omaan osaamiseen ja ei edes harkitse ulkopuolisen apua. Tämä on varmasti perusteltua, jos esimerkiksi lukion tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta ei ole pitkä aika ja jos opinnoissa äidinkieli tai asiatekstien tuotto on ollut helppoa. Myös valintakoekirjan artikkelien sisäistäminen on helpompaa, jos lukeminen on osa arkea ja edellisissä opinnoissa tai työelämässä on käsitellyt tekstejä.

Haasteita alkaa syntyä, jos tutkinnon suorittamisesta on pidempi aika, ja työssä ei ole joutunut olemaan tekemisissä tekstien ja kirjoittamisen kanssa. Myös osassa ammattitutkintoja suomen kielen opiskelu on esimerkiksi lukioon verrattuna vähäistä, joten tekstitaidot eivät välttämättä ehdi kehittymään riittävälle tasolle poliisikoulun pääsykoetta ajatellen. Polamkin valintakokeessa ei vaadita yliluonnollisia kirjallisia taitoja, mutta perustaidot on hyvä olla hanskassa kokeeseen mennessä.

Kuten sanottua, meillä on tarjolla kahdentyyppistä valmennusta kirjalliseen kokeeseen, KIRJALLINEN-valmennus, jossa apuna on äidinkielen opettajamme (suomen kielen maistereita) ja ITSEOPISKELU-paketti, joka on nimensä mukaisesti täysin itseopiskeluna suoritettava valmennus. Näiden valmennusten välillä on iso ero.

Kenelle sopii KIRJALLINEN-valmennus?

KIRJALLINEN-valmennuksessa ehdottomasti tärkein osio on kolme harjoitusesseetä, jotka äidinkielen opettajamme arvioi. Opettajat ovat vuosien saatossa arvioineet tuhansia Polamkiin hakevien kirjoittamia esseitä. Ammattilaisen tekemää analyysiä ja henkilökohtaista palautetta esseestäsi ei voi korvata millään konstilla. Kolmesta harjoitusesseestä saaduissa palautteissa saat konkreettisia neuvoja siihen, miten juuri sinun pitäisi kehittää omaa kirjoitustaitoasi. Polamkin valintaperusteiden mukaan kirjallisessa kokeessa arvioitavat avaintaidot ovat ”tutkivan kirjoittamisen eli vaativan referoinnin ja perustelemisen taitoja”, joita on hankala oppia, jos ei tiedä, mistä on kysymys.

Saamme säännöllisesti palautetta hakijoilta, ja meillä on useita esimerkkejä, kuinka hakija on nostanut kirjallisen kokeen pistemääräänsä reilusti hakujaksojen välillä osallistumalla Poliisivalmennuksen KIRJALLINEN-valmennukseen. Moni on kolmen harjoitusesseen ja niistä saadun henkilökohtaisen palautteen avulla jopa tuplannut pisteensä noin 15 pisteestä lähelle 30 pistettä (joka on kirjallisen kokeen maksimipistemäärä) ja tämä olisi todella vaikeaa itseopiskeluna. Hakijoiden tekemät virheet ovat yksilöllisiä, joten yleispätevät ”näin kirjoitat täydellisen esseen” -ohjeet eivät vain toimi valtaosalla hakijoista. Omalle tekemiselle myös sokeutuu helposti, ja voi olla mahdotonta nähdä itse virheitä, joita toistaa.

KIRJALLINEN-valmennusta voi käyttää kaikilla hakujaksoilla vuosien 2024-2026 aikana. Lisäksi, jos haluat osallistua myöhemmillä kursseilla oleviin opettajan arvioimiin harjoitusesseisiin, sinulta veloitetaan vain niistä.

Jos olet yhtään epävarma valintakokeen kirjallisen osion suhteen, suosittelemme ehdottomasti KIRJALLINEN-valmennusta. KIRJALLINEN-valmennus on ylivoimaisesti suosituin valmennuksemme. Vajaan tuhannen Polamkiin hakeneen valmennuskokemuksella tiedämme, että sen avulla voit kehittyä isoin askelin.

Onko ITSEOPISKELU-valmennuspaketti turha?

Itseopiskelupakettimme sisältää pääosin samat itseopiskelumateriaalit, kuin KIRJALLINEN-valmennus. Itseopiskelupaketti sopii hakijalle, joka tietää tarkkaan oman tasonsa kirjallisten taitojen osalta ja osaa realistisesti arvioida omaa tekstintuottoaan. Itseopiskelumateriaali antaa hakijalle oikeat työkalut, jotta voisi tehdä omaehtoista valmistautumista kirjalliseen kokeeseen. Itseopiskelumateriaalin voi ostaa missä vaiheessa tahansa ja käyttöoikeus on on kaikilla hakujaksoilla vuosien 2024-2026 aikana.

Itseopiskelumateriaali auttaa siis rytmittämään valmistautumista antamalla työkalut omatoimiseen harjoitteluun. Taitavalle tekstintuottajalle tämä valmennus voi olla riittävä kirjallisessa kokeessa menestymiseen.

Vinkkejä itsenäiseen valmistautumiseen:

1. Valintakoekirjan lukemisen lisäksi kuuntele Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki -äänikirjaa (saatavilla mm. Elisa Kirja -palvelusta) automatkoilla, julkisissa liikennevälineissä jne. Vaikka et aktiivisesti painaisi kaikkea mieleesi koko aikaa, jotain jää aina päähän.
2. Tutustu Polamkin käyttämään Esseen arviointilomakkeeseen. Sen avulla saat kuvan siitä, millaisilla kriteereillä esseesi arvioidaan valintakokeessa.
3. Polamk on julkaissut aiemmissa valintakokeissa käytettyjä esseen aiheita kokonaisuudessaan. Osa artikkeleista on vanhasta valintakoekirjasta, mutta julkaisusta löytyy myös aihe, jota voi hyödyntää itseopiskelussa.
4. Kertaa kielioppisääntöjä, yhdyssanoja ja pilkkusääntöjä. Tekstin oikeakielisyys, selkeys ja täsmällisyys on yksi arvioitava osa-alue kirjallisessa kokeessa.
5. Jos joudut työssäsi kirjoittamaan tekstejä, keskity niihin huolella. Tekstitaidon treeniä ei tule koskaan liikaa.

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Tässä artikkelissa käsitellään tarkemmin, mitä kirjallinen koe pitää sisällään ja käydään läpi muutamia valmistautumisvinkkejä.

Poliisikoulun valintakokeen kirjallinen koe on esseetehtävä. Enimmillään pisteitä voi saada 30, joka on vajaa kolmasosa koko valintakokeen maksimipistemäärästä (100 pistettä). Tämä osuus on melko huomattava, joten esseekokeeseen kannattaa valmistautua huolella. Monille tämä tarkoittaa valintakoekirjan pänttäämistä. Tämä on hyvä alku, mutta itse kirjoittamista olisi myös hyvä treenata. Monilla saattaa olla käsitys, että on huono kirjoittamaan tai tuottamaan tekstiä. Kirjoittaminen on kuitenkin taito, jossa voi kehittyä harjoittelemalla. Tämän vuoksi valmennuskurssillamme pääset harjoittelemaan esseekokeen kirjoittamista ja saat palautteen jokaisesta suorituksesta.

Esseekoe järjestetään valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa.  Hakijalla on kaksi tuntia aikaa kirjoittaa tehtävänannon mukainen essee tietokoneella (hakijalle voidaan myöntää 30 minuutin lisäaika). Esseekoe mittaa poliisin ammatin kannalta olennaisen tärkeitä kirjallisia perusvalmiuksia.

Esseessä tulee vertailla keskenään kolmea artikkelia. Kaksi artikkelia on etukäteen ilmoitetusta materiaalista (Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki) ja yksi artikkeli jaetaan vasta koetilanteessa. Vuosien 2024-2026 hakujaksoilla käytössä olevassa valintakoekirjassa on 16 suomenkielisen artikkelin lisäksi englannin- ja ruotsinkieliset artikkelit, jotka täytyy myös osata valintakokeessa. Lisätietoa kirjallisesta kokeesta saat Polamkin nettisivuilta.

Kaksi tuntia on suhteellisen lyhyt aika kirjoittaa jäsennelty essee (etenkin, jos vertaa vaikkapa ylioppilaskirjoituksiin, jossa aikaa on kuusi tuntia). Koetilanteessa aikaa menee myös uuden, kolmannen artikkelin ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Tämän vuoksi hakijan tulee olla hyvin perehtynyt valintakoemateriaaliin. Näin ollen koetilanteessa pääsee heti sisälle ohjeenannon teemaan ja pystyy keskittymään mahdollisimman hyvän tekstin tuottamiseen. Tietokoneella kirjoittamista kannattaa myös harjoitella etukäteen, mikäli siihen on tarvetta. Riittävän nopea kirjoitusvauhti antaa aikaa keskittyä itse sisältöön.

Esseekokeessa arvioitavia osa-alueita on viisi. Jokaisesta osa-alueesta voi saada enimmillään kuusi ja vähimmillään nolla pistettä. Jos kahdesta osa-alueesta saa nollan, koko valintakoe hylätään. Polamkin verkkosivuilla on julkaistu esseen arviointilomake, josta saat lisätietoa pisteytyksestä.

Esseekokeen arvioitavat osa-alueet ja mitä niihin liittyen tulisi ottaa huomioon:

1. Kuinka hyvin kirjoittaja osoittaa hallitsevansa artikkelien sisällöt ja hyödyntää niitä omassa esseessään?

Essee tulee rakentua artikkeleiden ympärille. Artikkeleiden sisällöt ovat usein laajoja, ja ne käsittelevät eri aihealueita. Vain ohjeenannon kannalta olennaiset aihealueet tulee nostaa esiin, eikä kertoa kaikkea mahdollista tietoa kyseisistä artikkeleista. Tärkeää on huomioida omassa vastauksessaan kaikki kolme artikkelia.

2. Kuinka hyvin kirjoittaja vertailee esseessään artikkelien sisältöjä ja näkökulmia?

Tärkeää on eri näkökumien vertailu. Jo yhdessä artikkelissa voi olla samaan ilmiöön eri näkökulmia, ja nämä tulee nostaa esiin. Esseessä tulee käsitellä artikkeleiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

3. Kuinka hyvin kirjoittaja tekee esseessään omia johtopäätöksiä ja perustelee niitä?

Mitä johtopäätöksiä voit tehdä annetusta aiheesta ja eri näkökulmista? Erityisen tärkeää on osata esittää johtopäätöstensä tueksi perusteluita. Löytyykö artikkeleista seikkoja, jotka tukevat omia johtopäätöksiäsi.

4. Kuinka hyvin essee on jäsennelty?

Esseen tulee rakentua loogisesti ja edetä niin, että sitä on helppo seurata. Essee tulee jakaa kappaleisiin, joissa esiintyy selkeä asiakokonaisuus.

5. Kuinka selkeää, täsmällistä ja oikeakielistä esseen kieli on?

Hyvä essee on suomen kieliopin mukaista. Muutama yhdyssanavirhe ei ole vaarallista, mutta liiat kielioppivirheet voivat johtaa tekstin väärinymmärtämiseen. Perussäännöt on hyvä tietää, jotta osaa tuottaa selkeän ja jouhevan tekstin.

– Johanna / Poliisivalmennus (kirjoittaja kuuluu valmennuskurssimme kirjallisen osion tiimiin)

PS. Lue artikkelisarjan edellinen, poliisikoulun valintakokeen fyysistä testiä käsittelevä blogiartikkeli tästä.

PPS. Tästä löydät artikkelisarjan viimeisen osan, jossa aiheena on soveltuvuuden arviointi.

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Tässä artikkelissa käsitellään näistä ensimmäistä, fyysistä testiä.

Fyysisessä testissä on neljä osakoetta: kestävyyskoe, ketteryyskoe, ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus. Pisteitä fyysisestä testistä on jaossa 20/100, joka tarkoittaa sitä että fyysistä suorituskykyä painotetaan kolmesta valintakokeen osa-alueesta vähiten. Toisaalta fyysinen testi on suurimmalle osalle helpoin treenattava osa-alue ja ainoa valintakokeen osio, josta voi suhteellisen tarkkaan arvioida etukäteen millaisia pisteitä osa-alueesta on odotettavissa. Myös maksipisteisiin (tai lähelle sitä) yltäminen on realistisinta juuri fyysisessä testissä.

Fyysinen testi järjestetään kokonaisuudessaan valintakokeen 1. vaiheessa, eli hakijat pääsevät mittaamaan fyysistä suorituskykyään heti ensimmäisenä pääsykoepäivänä. Sille, että kuntokoe on sijoitettu poliisikoulun valintakokeen alkuun, on myös käytännön syy: mikäli hakija keskeyttää jonkin fyysisen testin osakokeen, jättää osakokeen suorittamatta tai tekee hylätyn suorituksen yhdessäkään osakokeessa, koko fyysinen testi keskeytyy ja hakija karsiutuu. Tällöin hakija ei joudu turhaan suorittamaan eikä hänelle tarvitse järjestää valintakokeen jäljelle jääviä osioita, jolloin säästetään sekä hakijan että valintakokeen järjestäjän aikaa.

Poliisikoulun kuntotestin osakokeet järjestetään peräkkäin, eikä erillisiä palautumisaikoja ole osakokeiden välille aikataulutettu. Tämä on syytä ottaa huomioon jo harjoittelussa ja mieltää etukäteen, jotta se ei tule pääsykokeessa yllätyksenä.

Kestävyyskoe

Kestävyyskoe on 1500 metrin juoksutesti. Testi suoritetaan yleensä kesäaikaan Poliisiammattikorkeakoulun asfalttipihalle merkatulla radalla, jossa on hieman korkeuseroja. Kelin niin vaatiessa (yleensä talvisaikaan) kestävyyskoe järjestetään sisäradalla Pirkkahallissa. Hyväksyttyyn suoritukseen ja yhteen pisteeseen vaaditaan miehiltä aika, joka on 7 minuuttia tai alle. Naisilla hyväksytyn suorituksen raja on 7 minuuttia 45 sekuntia. Näiden rajojen alittaminen vaatii jonkinlaista taustaa kestävyysliikunnasta, mutta ei missään nimessä maratoonarin vartaloa. Kehitys ja genetiikka on aina yksilöllistä, mutta  tämän tason voi saavuttaa helposti kuka tahansa perusterve ihminen.

Mieshakija saa maksimipisteet kestävyyskokeesta, mikäli alittaa ajan 5 min 25 s. Nainen puolestaan saa täydet viisi pistettä pysäyttämällä sekuntikellon aikaan 6 min 14 s tai sen alle. Tälle tasolle pääseminen vaatii jo enemmän treeniä (tai vähän treeniä ja poikkeuksellista genetiikkaa), mutta on myös käytännössä jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Lisätietoa kestävyyskokeen aikarajoista ja pistemääristä saat Polamkin Kestävyyskoe-verkkosivuilta.

Ketteryyskoe

Ketteryyskokeessa mitataan nimensä mukaisesti hakijan ketteryyttä. Ketteryyskokeen osa-alueet kuten ristiaskellus, kuperkeikka, keilojen kierto, takaperin juoksu jne. kertovat hakijan kyvystä hallita kehoaan hieman tavanomaista poikkeavammissa asennoissa ja tilanteissa.

Ketteryyskokeen treenaaminen on fyysisen testin osioista haastavin, johtuen ainoastaan siitä, että ketteryyskoetta simuloivia suorituspaikkoja ei ole oikeastaan missään. Mikäli ketteryyskoetta haluaa treenata sellaisena, kuin se fyysisessä testissä on järjestetty, täytyy treenipaikka rakentaa käytännössä itse. Mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole, kannattaa pilkkoa ketteryyskoe pienempiin palasiin ja miettiä millaisia ominaisuuksia niissä vaaditaan.

Ketteryyskokeen vaatimukset, pisterajat ja esittelyvideon löydät vierailemalla siitä kertovalla sivulla.

Ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus

Kaksi viimeistä osakoetta ovat monelle kuntosaliharjoittelua harrastaneelle tuttuakin tutumpia. Ja vaikka ei olisikaan harrastanut kuntosalia aiemmin, ei näiden liikkeiden omaksuminen ja harjoittelu ole rakettitiedettä. Ylätaljan-/leuanvedossa täytyy saada vähintään 4 toistoa saavuttaakseen 1 pisteen ja päästäkseen jatkoon pääsykokeessa. Penkkipunneruksessa (miehillä 65kg ja naisilla 35kg) hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 2 toistoa. Perusterveelle ja -kuntoiselle ihmiselle näiden tasojen saavuttaminen ei ole ongelma.

Ylätaljan-/leuanvedossa viiteen pisteeseen vaaditaan vähintään 16 toistoa ja penkkipunneruksessa 19 toistoa. Ei mahdottomia kenellekään, treenistä tämäkin on vain kiinni 🙂

Katso lisää ylätaljan-/leuanvedosta ja penkkipunnerruksesta Polamkin nettisivuilta.

Treenatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ei vedä pelkästään leukoja tai nosta penkkiä, vaan monipuolinen ja kaikkia fyysisen testin osakokeita tukeva treenaaminen auttaa saavuttamaan mahdollisimman korkeat yhteispisteet. On parempi käyttää osa ajasta kestävyysharjoitteluun tai ketteryyden treenaamiseen, kuin noudattaa kunto-ohjelmaa, jossa ei treenata muuta kuin penkkipunnerusta ja leuanvetoa/ylätaljaa. Tällä varmistaa sen, ettei karsiudu fyysisessä testissä.

Lue tästä artikkelisarjan seuraava osa, joka käsittelee valintakokeen kirjallista koetta.