Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan, mistä soveltuvuuden arvioinnissa on kysymys.
Poliisikoulun valintakokeen soveltuvuuden arviointi jakautuu kolmeen osioon: psykologiseen osioon, haastatteluun ja yksilö- ja ryhmätehtävään. Osa psykologisen osion tehtävistä järjestetään valintakokeen 1. vaiheessa, loput psykologisen osion testit, haastattelu ja yksilö- ja ryhmätehtävä 2. vaiheessa. Karkeasti sanottuna siis suurin osa soveltuvuuden arvioinnista järjestetään vasta sitten, kun on karsittu joukosta ne hakijat jotka eivät ole treenanneet tarpeeksi laadukkaasti fyysiseen testiin ja kirjalliseen kokeeseen (nämä osiot on valintakokeen 1. vaiheessa).
Soveltuvuuden arviointi on valintakokeen osa-alueista painotukseltaan suurin pisteiden valossa. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko hakija poliisiainesta nimenomaan psyykkisiltä ominaisuuksiltaan. Jos fyysisessä testissä tai kirjallisessa kokeessa valmistautumisella on ratkaisevan suuri merkitys, soveltuvuuden arviointi on osa-alue, johon ennen valintakoetta tehtävä treenaaminen ei vaikuta kovinkaan suuresti.
Millaisia psyykkisiä ominaisuuksia poliisilta sitten vaaditaan? Lista ei olekaan ihan lyhyt. Soveltuvuuden arvioinnin psykologisessa osiossa mitataan muun muassa hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisuvalmiuksia, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia sekä poliisin työssä tarpeellista kykyä ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta (linkki Polamkin sivuille, jossa käsitellään soveltuvuuden arviointia). Listan pituus johtuu siitä, että poliisin työ on erittäin monimuotoista. Vaikka edellisellä tehtävällä on ollut lohduttamassa juuri läheisensä menettänyttä, voi hetken päästä olla keskellä naapuririitaa, jossa toisen naapurin koira haukkuu ilmoittajan mukaan liian kovaäänisesti. Siihenkin koiraan, tai ainakin mielensä pahoittaneeseen naapuriin, pitäisi pystyä suhtautumaan ammattimaisesti.
Soveltuvuuden arviointi on painotukseltaan valintakokeen keskeisin osa-alue, mutta kuten sanottua, siihen voi vaikuttaa suhteellisen vähän. Valmistautumista ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan, vaan tehdä se minkä voi. Heti alussa kannattaa kuitenkin mieltää, että soveltuvuuden arvioinnissa epäonnistumisen takaa yrittämällä esittää testitilanteissa olevansa jotain, mitä ei ole. Kuten Polamkin valintapsykologi on todennut, parhaiten pärjää olemalla rehellisesti oma itsensä.
Äkkivilkaisulla soveltuvuuden arvioinnin vaatimukset saattavat kuulostaa siltä, että poliisiksi valitaan vain supermiehiä ja -naisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Poliisiammattikorkeakoulu haluaa opinahjoonsa nimenomaan tavallisia ihmisiä. Ei tarvitse olla mitenkään erikoistapaus, itse asiassa väittäisin että poliisit sulautuvat ilman virkavaatteita todella hyvin muiden kaduntallaajien joukkoon.
-Klaus / Poliisivalmennus
PS. Valintakokeeseen valmentavalta kurssiltamme löytyy myös ohjeet soveltuvuuden arviointiin valmistautumiseen.
Lataa ilmainen opas Polamkiin hakevalle tilaamalla uutiskirjeemme! Saat jatkossa ilmoituksen uusista blogikirjoituksista ja vain uutiskirjeen tilanneille tarkoitettuja tarjouksia ja hakuvinkkejä.