Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Tässä artikkelissa käsitellään näistä ensimmäistä, fyysistä testiä.
Fyysisessä testissä on neljä osakoetta: kestävyyskoe, ketteryyskoe, ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus. Pisteitä fyysisestä testistä on jaossa 20/100, joka tarkoittaa sitä että fyysistä suorituskykyä painotetaan kolmesta valintakokeen osa-alueesta vähiten. Toisaalta fyysinen testi on suurimmalle osalle helpoin treenattava osa-alue ja ainoa valintakokeen osio, josta voi suhteellisen tarkkaan arvioida etukäteen millaisia pisteitä osa-alueesta on odotettavissa. Myös maksipisteisiin (tai lähelle sitä) yltäminen on realistisinta juuri fyysisessä testissä.
Fyysinen testi järjestetään kokonaisuudessaan valintakokeen 1. vaiheessa, eli hakijat pääsevät mittaamaan fyysistä suorituskykyään heti ensimmäisenä pääsykoepäivänä. Sille, että kuntokoe on sijoitettu poliisikoulun valintakokeen alkuun, on myös käytännön syy: mikäli hakija keskeyttää jonkin fyysisen testin osakokeen, jättää osakokeen suorittamatta tai tekee hylätyn suorituksen yhdessäkään osakokeessa, koko fyysinen testi keskeytyy ja hakija karsiutuu. Tällöin hakija ei joudu turhaan suorittamaan eikä hänelle tarvitse järjestää valintakokeen jäljelle jääviä osioita, jolloin säästetään sekä hakijan että valintakokeen järjestäjän aikaa.
Poliisikoulun kuntotestin osakokeet järjestetään peräkkäin, eikä erillisiä palautumisaikoja ole osakokeiden välille aikataulutettu. Tämä on syytä ottaa huomioon jo harjoittelussa ja mieltää etukäteen, jotta se ei tule pääsykokeessa yllätyksenä.
Kestävyyskoe
Kestävyyskoe on 1500 metrin juoksutesti. Testi suoritetaan yleensä kesäaikaan Poliisiammattikorkeakoulun asfalttipihalle merkatulla radalla, jossa on hieman korkeuseroja. Kelin niin vaatiessa (yleensä talvisaikaan) kestävyyskoe järjestetään sisäradalla Pirkkahallissa. Hyväksyttyyn suoritukseen ja yhteen pisteeseen vaaditaan miehiltä aika, joka on 7 minuuttia tai alle. Naisilla hyväksytyn suorituksen raja on 7 minuuttia 45 sekuntia. Näiden rajojen alittaminen vaatii jonkinlaista taustaa kestävyysliikunnasta, mutta ei missään nimessä maratoonarin vartaloa. Kehitys ja genetiikka on aina yksilöllistä, mutta tämän tason voi saavuttaa helposti kuka tahansa perusterve ihminen.
Mieshakija saa maksimipisteet kestävyyskokeesta, mikäli alittaa ajan 5 min 25 s. Nainen puolestaan saa täydet viisi pistettä pysäyttämällä sekuntikellon aikaan 6 min 14 s tai sen alle. Tälle tasolle pääseminen vaatii jo enemmän treeniä (tai vähän treeniä ja poikkeuksellista genetiikkaa), mutta on myös käytännössä jokaisen ihmisen saavutettavissa.
Lisätietoa kestävyyskokeen aikarajoista ja pistemääristä saat Polamkin Kestävyyskoe-verkkosivuilta.
Ketteryyskoe
Ketteryyskokeessa mitataan nimensä mukaisesti hakijan ketteryyttä. Ketteryyskokeen osa-alueet kuten ristiaskellus, kuperkeikka, keilojen kierto, takaperin juoksu jne. kertovat hakijan kyvystä hallita kehoaan hieman tavanomaista poikkeavammissa asennoissa ja tilanteissa.
Ketteryyskokeen treenaaminen on fyysisen testin osioista haastavin, johtuen ainoastaan siitä, että ketteryyskoetta simuloivia suorituspaikkoja ei ole oikeastaan missään. Mikäli ketteryyskoetta haluaa treenata sellaisena, kuin se fyysisessä testissä on järjestetty, täytyy treenipaikka rakentaa käytännössä itse. Mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole, kannattaa pilkkoa ketteryyskoe pienempiin palasiin ja miettiä millaisia ominaisuuksia niissä vaaditaan.
Ketteryyskokeen vaatimukset, pisterajat ja esittelyvideon löydät vierailemalla siitä kertovalla sivulla.
Ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus
Kaksi viimeistä osakoetta ovat monelle kuntosaliharjoittelua harrastaneelle tuttuakin tutumpia. Ja vaikka ei olisikaan harrastanut kuntosalia aiemmin, ei näiden liikkeiden omaksuminen ja harjoittelu ole rakettitiedettä. Ylätaljan-/leuanvedossa täytyy saada vähintään 4 toistoa saavuttaakseen 1 pisteen ja päästäkseen jatkoon pääsykokeessa. Penkkipunneruksessa (miehillä 65kg ja naisilla 35kg) hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 2 toistoa. Perusterveelle ja -kuntoiselle ihmiselle näiden tasojen saavuttaminen ei ole ongelma.
Ylätaljan-/leuanvedossa viiteen pisteeseen vaaditaan vähintään 16 toistoa ja penkkipunneruksessa 19 toistoa. Ei mahdottomia kenellekään, treenistä tämäkin on vain kiinni 🙂
Katso lisää ylätaljan-/leuanvedosta ja penkkipunnerruksesta Polamkin nettisivuilta.
Treenatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ei vedä pelkästään leukoja tai nosta penkkiä, vaan monipuolinen ja kaikkia fyysisen testin osakokeita tukeva treenaaminen auttaa saavuttamaan mahdollisimman korkeat yhteispisteet. On parempi käyttää osa ajasta kestävyysharjoitteluun tai ketteryyden treenaamiseen, kuin noudattaa kunto-ohjelmaa, jossa ei treenata muuta kuin penkkipunnerusta ja leuanvetoa/ylätaljaa. Tällä varmistaa sen, ettei karsiudu fyysisessä testissä.
Lue tästä artikkelisarjan seuraava osa, joka käsittelee valintakokeen kirjallista koetta.
– Klaus / Poliisivalmennus
Lataa ilmainen opas Polamkiin hakevalle tilaamalla uutiskirjeemme! Saat jatkossa ilmoituksen uusista blogikirjoituksista ja vain uutiskirjeen tilanneille tarkoitettuja tarjouksia ja hakuvinkkejä.
