Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: fyysisestä testistä, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Tässä artikkelissa käsitellään tarkemmin, mitä kirjallinen koe pitää sisällään ja käydään läpi muutamia valmistautumisvinkkejä.
Poliisikoulun valintakokeen kirjallinen koe on esseetehtävä. Enimmillään pisteitä voi saada 30, joka on vajaa kolmasosa koko valintakokeen maksimipistemäärästä (100 pistettä). Tämä osuus on melko huomattava, joten esseekokeeseen kannattaa valmistautua huolella. Monille tämä tarkoittaa valintakoekirjan pänttäämistä. Tämä on hyvä alku, mutta itse kirjoittamista olisi myös hyvä treenata. Monilla saattaa olla käsitys, että on huono kirjoittamaan tai tuottamaan tekstiä. Kirjoittaminen on kuitenkin taito, jossa voi kehittyä harjoittelemalla. Tämän vuoksi valmennuskurssillamme pääset harjoittelemaan esseekokeen kirjoittamista ja saat palautteen jokaisesta suorituksesta.
Esseekoe järjestetään valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa. Hakijalla on kaksi tuntia aikaa kirjoittaa tehtävänannon mukainen essee tietokoneella (hakijalle voidaan myöntää 30 minuutin lisäaika). Esseekoe mittaa poliisin ammatin kannalta olennaisen tärkeitä kirjallisia perusvalmiuksia.
Esseessä tulee vertailla keskenään kolmea artikkelia. Kaksi artikkelia on etukäteen ilmoitetusta materiaalista (Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki) ja yksi artikkeli jaetaan vasta koetilanteessa. Vuosien 2024-2026 hakujaksoilla käytössä olevassa valintakoekirjassa on 16 suomenkielisen artikkelin lisäksi englannin- ja ruotsinkieliset artikkelit, jotka täytyy myös osata valintakokeessa. Lisätietoa kirjallisesta kokeesta saat Polamkin nettisivuilta.
Kaksi tuntia on suhteellisen lyhyt aika kirjoittaa jäsennelty essee (etenkin, jos vertaa vaikkapa ylioppilaskirjoituksiin, jossa aikaa on kuusi tuntia). Koetilanteessa aikaa menee myös uuden, kolmannen artikkelin ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Tämän vuoksi hakijan tulee olla hyvin perehtynyt valintakoemateriaaliin. Näin ollen koetilanteessa pääsee heti sisälle ohjeenannon teemaan ja pystyy keskittymään mahdollisimman hyvän tekstin tuottamiseen. Tietokoneella kirjoittamista kannattaa myös harjoitella etukäteen, mikäli siihen on tarvetta. Riittävän nopea kirjoitusvauhti antaa aikaa keskittyä itse sisältöön.
Esseekokeessa arvioitavia osa-alueita on viisi. Jokaisesta osa-alueesta voi saada enimmillään kuusi ja vähimmillään nolla pistettä. Jos kahdesta osa-alueesta saa nollan, koko valintakoe hylätään. Polamkin verkkosivuilla on julkaistu esseen arviointilomake, josta saat lisätietoa pisteytyksestä.
Esseekokeen arvioitavat osa-alueet ja mitä niihin liittyen tulisi ottaa huomioon:
1. Kuinka hyvin kirjoittaja osoittaa hallitsevansa artikkelien sisällöt ja hyödyntää niitä omassa esseessään?
Essee tulee rakentua artikkeleiden ympärille. Artikkeleiden sisällöt ovat usein laajoja, ja ne käsittelevät eri aihealueita. Vain ohjeenannon kannalta olennaiset aihealueet tulee nostaa esiin, eikä kertoa kaikkea mahdollista tietoa kyseisistä artikkeleista. Tärkeää on huomioida omassa vastauksessaan kaikki kolme artikkelia.
2. Kuinka hyvin kirjoittaja vertailee esseessään artikkelien sisältöjä ja näkökulmia?
Tärkeää on eri näkökumien vertailu. Jo yhdessä artikkelissa voi olla samaan ilmiöön eri näkökulmia, ja nämä tulee nostaa esiin. Esseessä tulee käsitellä artikkeleiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
3. Kuinka hyvin kirjoittaja tekee esseessään omia johtopäätöksiä ja perustelee niitä?
Mitä johtopäätöksiä voit tehdä annetusta aiheesta ja eri näkökulmista? Erityisen tärkeää on osata esittää johtopäätöstensä tueksi perusteluita. Löytyykö artikkeleista seikkoja, jotka tukevat omia johtopäätöksiäsi.
4. Kuinka hyvin essee on jäsennelty?
Esseen tulee rakentua loogisesti ja edetä niin, että sitä on helppo seurata. Essee tulee jakaa kappaleisiin, joissa esiintyy selkeä asiakokonaisuus.
5. Kuinka selkeää, täsmällistä ja oikeakielistä esseen kieli on?
Hyvä essee on suomen kieliopin mukaista. Muutama yhdyssanavirhe ei ole vaarallista, mutta liiat kielioppivirheet voivat johtaa tekstin väärinymmärtämiseen. Perussäännöt on hyvä tietää, jotta osaa tuottaa selkeän ja jouhevan tekstin.
– Johanna / Poliisivalmennus (kirjoittaja kuuluu valmennuskurssimme kirjallisen osion tiimiin)
PPS. Tästä löydät artikkelisarjan viimeisen osan, jossa aiheena on soveltuvuuden arviointi.
Lataa ilmainen opas Polamkiin hakevalle tilaamalla uutiskirjeemme! Saat jatkossa ilmoituksen uusista blogikirjoituksista ja vain uutiskirjeen tilanneille tarkoitettuja tarjouksia ja hakuvinkkejä.