Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valintakoe koostuu kolmesta osa-alueesta: kuntokokeesta, kirjallisesta kokeesta ja soveltuvuuden arvioinnista. Tässä artikkelissa käsitellään näistä ensimmäistä, kuntokoetta.

Kuntokokeessa on neljä osakoetta: kestävyyskoe, ketteryyskoe, ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus. Pisteitä kuntokokeesta on jaossa 20/100, joka tarkoittaa sitä että kuntokoetta painotetaan kolmesta valintakokeen osa-alueesta vähiten. Toisaalta kuntokoe on suurimmalle osalle helpoin treenattava osa-alue ja ainoa valintakokeen osio, josta voi suhteellisen tarkkaan arvioida etukäteen millaisia pisteitä osa-alueesta on odotettavissa. Myös maksipisteisiin (tai lähelle sitä) yltäminen on realistisinta juuri kuntokokeessa.

Kuntokoe järjestetään kokonaisuudessaan valintakokeen 1. vaiheessa, eli hakijat pääsevät mittaamaan fyysistä suorituskykyään heti ensimmäisenä pääsykoepäivänä. Sille, että kuntokoe on sijoitettu poliisikoulun valintakokeen alkuun, on myös käytännön syy: mikäli hakija keskeyttää jonkin kuntokokeen osakokeen, jättää osakokeen suorittamatta tai tekee hylätyn suorituksen yhdessäkään osakokeessa, koko kuntokoe keskeytyy ja hakija karsiutuu. Tällöin hakija ei joudu turhaan suorittamaan eikä hänelle tarvitse järjestää valintakokeen jäljelle jääviä osioita, jolloin säästetään sekä hakijan että valintakokeen järjestäjän aikaa.

Kuntokokeen osakokeet järjestetään peräkkäin, eikä erillisiä palautumisaikoja ole osakokeiden välille aikataulutettu. Tämä on syytä ottaa huomioon jo harjoittelussa ja mieltää etukäteen, jotta se ei tule pääsykokeessa yllätyksenä.

 

Kestävyyskoe

Kestävyyskoe on 1500 metrin juoksutesti. Testi suoritetaan yleensä Poliisiammattikorkeakoulun asfalttipihalle merkatulla radalla, jossa on hieman korkeuseroja. Hyväksyttyyn suoritukseen ja yhteen pisteeseen vaaditaan miehiltä aika, joka on 7 minuuttia tai alle. Naisilla hyväksytyn suorituksen raja on 7 minuuttia 45 sekuntia. Näiden rajojen alittaminen vaatii jonkinlaista taustaa kestävyysliikunnasta, mutta ei missään nimessä maratoonarin vartaloa. Kehitys ja genetiikka on aina yksilöllistä, mutta  tämän tason voi saavuttaa helposti kuka tahansa perusterve ihminen.

Mieshakija saa maksimipisteet kestävyyskokeesta, mikäli alittaa ajan 5 min 25 s. Nainen puolestaan saa täydet viisi pistettä pysäyttämällä sekuntikellon aikaan 6 min 14 s tai alle sen. Tälle tasolle pääseminen vaatii jo enemmän treeniä (tai vähän treeniä ja poikkeuksellista genetiikkaa), mutta on myös käytännössä jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Lisätietoa kestävyyskokeen aikarajoista ja pistemääristä saat Polamkin Kestävyyskoe-verkkosivuilta.

 

Ketteryyskoe

Ketteryyskokeen treenaaminen on kuntokokeen osioista haastavin, johtuen ainoastaan siitä, että ketteryyskoetta simuloivia suorituspaikkoja ei ole oikeastaan missään. Mikäli ketteryyskoetta haluaa treenata sellaisena, kuin se kuntokokeessa on järjestetty, täytyy treenipaikka rakentaa käytännössä itse. Mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole, kannattaa pilkkoa ketteryyskoe pienempiin palasiin, ja miettiä millaisia ominaisuuksia siinä vaaditaan. Valmennuskurssillemme kunto-ohjelman tehnyt liikunta-alan ammattilainen oli ratkaissut ongelman siten, että ketteryyskokeessa tarvittavia ominaisuuksia (kehonhallinta, hermotus jne.) treenataan aina lämmittelyssä ennen jokaista kuntosalitreeniä.

Ketteryyskokeen vaatimukset, pisterajat ja esittelyvideon löydät vierailemalla siitä kertovalla sivulla.

 

Ylätaljan-/leuanveto ja penkkipunnerrus

Kaksi viimeistä osakoetta ovat monelle kuntosaliharjoittelua harrastaneelle tuttuakin tutumpia. Ja vaikka ei olisikaan harrastanut kuntosalia aiemmin, ei näiden liikkeiden omaksuminen ja harjoittelu ole rakettitiedettä. Ylätaljan-/leuanvedossa täytyy saada vähintään 4 toistoa saavuttaakseen 1 pisteen ja päästäkseen jatkoon pääsykokeessa. Penkkipunneruksessa (miehillä 65kg ja naisilla 35kg) hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 2 toistoa. Perusterveelle ja -kuntoiselle ihmiselle näiden tasojen saavuttaminen ei ole ongelma.

Ylätaljan-/leuanvedossa viiteen pisteeseen vaaditaan vähintään 16 toistoa ja penkkipunneruksessa 19 toistoa. Ei mahdottomia kenellekään, treenistä tämäkin on vain kiinni 🙂

Katso lisää ylätaljan-/leuanvedosta ja penkkipunnerruksesta Polamkin nettisivuilta.

Treenatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ei vedä pelkästään leukoja tai nosta penkkiä, vaan monipuolinen ja kaikkia kuntokokeen osakokeita tukeva treenaaminen auttaa saavuttamaan mahdollisimman korkeat yhteispisteet. On parempi käyttää osa ajasta kestävyysharjoitteluun tai ketteryyden treenaamiseen, kuin noudattaa kunto-ohjelmaa, jossa ei treenata muuta kuin penkkipunnerusta ja leuanvetoa/ylätaljaa. Tällä varmistaa sen, ettei karsiudu jo kuntokokeessa, vaan pääsee näyttämään taitonsa tekstintuottajana kirjallisessa kokeessa.

Lue tästä artikkelisarjan seuraava osa, joka käsittelee valintakokeen kirjallista koetta.

– Klaus / Poliisivalmennus